perjantai 1. tammikuuta 2016

Tavoitteita ja niiden täyttymisiä

Ei ole ollut juuri intoa kirjoitella blogiin, koska elämässä on myllertänyt ihan riittämiin, ettei mitään järkevää tekstiä ole pystynyt tuottamaan. Mutta aloitellaan uusi vuosi taas helpolla ja ynnäillään kuluvaa vuotta yhteen ja tuumaillaan seuraavaa!

Tavoitteita vuodelle 2015 ja niiden toteutumat..

Cici:
  • Rallytokossa kisaamaan
  • Doboilua
  • Mahdollisimman terveenä pysyminen

Cicin tavoitteiden osalta voisin sanoa, että kyllä me rallytokoa tehtiin, mutta omaksi iloksi, sillä kesällä neiti veti niin pahasti jumiin ja kipuili selkäänsä, että päädyttiin ylläpitämään sillä pitkävaikutteista kipulääkitystä. Arvon russellsson on siis doupattu eikä asiaa kisakentille ole, mutta omaksi iloksi ollaan touhuiltu kaiken näköistä pientä. Käytiin mätsäreissä veteraaniluokassa pyörähtelemässä ja neiti on päässyt syömään pellolta belgien jättämiä treeninameja, mikäs sen parempaa! Doboilun suhteen oltiin alkuvuonna aktiivisempia kuin loppuvuodesta, mutta se taisikin olla ainut, mikä toteutui tavoitteista.




Varma:
  • Seuraaminen ja nouto kuntoon
Seuraaminen toimii nykyään treeneissä, koetilanteessa se vielä hajoaa.. Nouto on niin hyvä kuin se vain voi eli pientä mälväystä esiintyy, mutta täyttänee nykyisin kriteerini. Paranee luultavasti varmuuden myötä, sillä Varman ollessa itsevarma se osaa ja toimii tosi hyvin, mutta jos se kokee pientäkään epävarmuutta niin mälväystä on enempi. Tunnetilaa, tunnetilaa..

  • Tokon treenaamista syksyn kokeita (ja uusia sääntöjä) silmällä pitäen
Tokossa päästiin kisailemaan kahdesti avoimeen luokkaan! Molemmilla kerroilla AVO2-tulos ja molemmilla kerroilla myös tapahtui liikkeissä jotain ihan käsittämätöntä, lähinnä varmojen liikkeiden mennessä pieleen ja täten turhien nollien nappailu. Mutta kisarutiinia vaan paremmaksi, niin kyllä se siitä!

  • Agilityssa kolmoseen! (ennen sitä opettelen ohjaamaan rauhallisesti ja tarkasti, keskityn tekemiseen)
Agilityn osalta loppui motivaatio toukokuussa lähes seinään ja elokuussa ilmoitinkin, että luovun ryhmäpaikoista ja siirryn optiotreenaajaksi. Saatiin silti kasaan kaksi LUVAa kakkosista ja hetkittäin jo ihan hyvin palettia kasaan. Mutta mielenkiinto oli suunnattuna ihan muualle kuin agilityyn, niin en näe pahana, vaikkei kolmosiin vielä noustukaan.

  • Hakua treenaten syksyn kokeita silmällä pitäen (jäiks, sanoinko mä sen ääneen?)
Kannatti sanoa ääneen haun osalta tavoitteet, sillä niitä kohti mentiinkin sitten isolla volyymilla. Alkuun tavoitteena oli oman seuran kokeet marraskuun alussa, mutta kuinka ollakaan luonto astui peliin ja juoksut osuivat juuri marraskuun alkuun, jolloin meillä oli paikka myös Nurmijärven kokeeseen. Kuitenkin 29.11. järjestettiin Nurmijärvellä hakukoe, johon me päästiin toiselta varasijalta! Koe meni paremmin kuin osasin toivoakaan, joten Varman tittelirivistö kasvoi koularilla HK1, joka saatiin pistein 282 eli ykköstuloksella. Henkilöetsinnästä saatiin 170 pistettä, esineistä 26 pistettä ja tottiksista 86 pistettä. Kauneusvirheitä mahtui ja paljon matkaan, mutta kannatti tähdätä tähän koko vuoden!

  • Käydään näyttelyissä (Huom, monikossa!)
Hetken aikaa piti pohtia, että käytiinkö me muka Varman kanssa näyttelyissäkin, mutta tosiaan käytiinhän me! Lahti KV:ssa maaliskuussa saatiin Putkosen Juhalta AVO ERI1 SA, mutta PN-sijoille ei ollut suuressa määrässä tervuja enää asiaa. Toukokuun lopussa käytiin Iitin ryhmiksessä, josta Tensonin Heliniltä AVO ERI johtuen nokisuudesta, josta tuomari ei pitänyt. Käytiin siis, mutta ei nyt sen ihmeemmin tuloksin.

  • Doboillaan
Doboiltiin myös alkuvuonna ahkerammin, mutta loppuvuodesta sitten vähäisemmin..



Helga:
  • Agilityssa virallisiin
  • Tokon treenaamista kokeisiin tähdäten
Helgan kanssa suunnitelmat jäi hieman puolitiehen, kun Helga muutti äitini luo, jolloin treenailu ei ollutkaan ihan niin yksinkertaista, koska ajelua olisi tullut hirmuisesti. Kesään asti treenailtiin kuitenkin viikoittain ryhmäpaikalla ja käytiin mölleissä pitkin vuotta. Virallisiin halutessaan pitäisi treenata kepit ensin kuntoon, mutta se jää nyt siskoni eli Helgan omistajan harteille. Samoten tokoilukin meni hieman hankalaksi asumisjärjestelyjen muuttuessa, mutta tokoa treenailtiin myös.




Janniina:
  • KESKITY! Niin treeneissä kuin kisoissakin!
  • Suunnittele ennalta, jotta turha paikallaan jumitus voitaisiin välttää..
  • Henkiseen puoleen keskittyminen niin lajissa kuin lajissa, sillä on merkityksensä!
Olen tehnyt tänä vuonna paljon töitä omien treenieni suhteen, suunnitellut, pähkäillyt, kritisoinut, iloinnut, onnistunut, epäonnistunut ja todennut, että näidenkin jälkeen elämä jatkuu. Pääsääntöisesti olen onnistunut pitämään niin omani kuin koirienikin tunnetilan sellaisena, että kaikilla on kivaa. Tosin olen huomannut myös alitajuntaista arvottamista eri lajien kesken esim. tottiskentällä olen paljon johdonmukaisempi kuin tokokentällä, mikä kuulostaa minustakin hassulta. Tokossa olen myös turhan rennolla fiiliksellä mukana, mikä näkyy myös koirassa sellaisena sunnuntaitouhuiluna. Mutta kaiken kaikkiaan olen mennyt hurjasti tänä vuonna koiranohjaajana eteenpäin, sillä omat linjaukset ja ajatukset ovat selviytyneet selkeämmin. Tavoitteita kohti!



Vimmalle ei luonnollisestikaan olla voitu tammikuussa 2015 vielä tavoitteita asettaa, sillä pieni neiti näki maailmankin vasta 19.2. Vimma on yrittänyt opetella elämään osana laumaa ja samalla tehnyt pohjia niin tokoon, hakuun, jälkeen kuin agilityynkin. Käytiin kahdessa pentynäyttelyssä, joista toisesta päästiin jopa RYP3-sijalle! Virallisiin näyttelykehiinkin mentiin Jyväskylä KV:hen, mutta siellä totaalisen paniikin saanut Vimma sai tuomarilta kehotuksen keräillä itsevarmuutta ja lätkäisi paperiin T:n. Messariin Vimma oli ilmoitettu molemmille päiville, mutta ei mennyt kumpanakaan päivänä kehään, koska tiesin, ettei neidin pää sitä olisi kestänyt. Vimmalle suurin haaste koko vuonna on ollut elämä itsessään ja sen prosessointi. Eikä Vimmalle enää minun osaltani aseteta haasteita eikä tavoitteita tulevaan. Vien Vimman kasvattajalleen ja samalla omistajalleen kuhan täältä pohjoisen reissusta kotiudutaan kohti etelää. Vimma tulee sieltä jatkamaan uuteen kotiinsa, uusien ihmisten kanssa. Ennen kuin teen tähän postaukseen itkuvirren, niin jätän asian tähän. Tiedän toimivani Vimman parhaaksi antamalla sille mahdollisuuden erilaiseen elämään kuin mitä minulla on sille tarjota, vaikka Vimma on ihan mielettömän rakas..




Tästä iloisesta aasinsillan tapaisesta vuoden 2016 tavoitteisiin..

Cici:
  • nykyisen terveydentilan ylläpitäminen
  • mätsäreissä veteraaniluokan valloituksia
Varma:
  • TK2, voittajaluokkaan loppuvuonna
  • HK2, loppuvuodesta HK3 (taas voisin sanoa, että iik, sanoinko tämän ääneen?!)
  • JK1
  • Agilityssa kolmosiin, yhdessä tekemisen fiiliksen saaminen
  • Treeneissä nähdyn osaamisen siirtäminen kisakentille
Janniina:
  • treenaa vain hyvässä mielentilassa
  • kartuta mahdollisimman laajaa osaamista koirien parissa
  • mahdollisimman paljon treeniä poissa omalta mukavuusalueelta, jotta kehittymistä tapahtuu!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti