sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Kun vuosi tuli täyteen...

Heti alkuun onnitelkaamme jo vuotiasta belgihirmua, neiti täytti nimittäin torstaina sen yhden vuoden ! :)

Hieno pieni, 1v tönötykset ;) (kuvat: Jonna Aalto)

Tämä neidin synttäripäivä toi tullessaan itselle, vaikka minkälaisia ajatuksia meidän treenailujen saralla. Mitä oltaisi voitu tehdä, mitä ollaan saatu aikaan, missä mennään jne.. Käytiin nimittäin samana päivänä ottamassa neidille yksi ukko haussa, agittelemassa sekä ottamassa hieman tottista. Meidän seuraaminen ei näyttänyt niin hyvältä kuin kuvittelisi, agissa muut saman ikäiset osaa jo vaikka mitä, haun pistokin meni hieman vinkkuraan. Itsekritiikin vallassa, sitä vaan pohti että me ollaan niin jäljessä eikä osata mitään, mutta hei, mihin meillä on kiire?

Varmaa ei otettu sitä varten, että oltaisiin kaikissa lajeissa heti kaksi vuotiaana valioita, ei tosiaankaan. Monipuoliseksi harrastuskaveriksi, jolta ei lopu moottori nopeasti ja jonka kanssa voidaan kokeilla uusia juttuja. Ja niitähän me ollaan jo tehty ! Mulle tottiksen puolen viettihöpinät oli ihan hepreaa vielä vuosi sitten, samoin haku, koko lajista en tiennyt juuri mitään. Nyt vuoden jälkeen, minulla itselläni on jo visio, miltä Varman haun pitäisi näyttää, sekä ymmärrän paljon enemmän viettien käytöstä esim. tottiksessa.

Lisäksi meillä on ollut omia konflikteja mm. lelun irroittamisen kanssa, joka on hidastanut lähes kaikkea touhuilua, koska pientä belgialaista oli lähes mahdotonta palkata lelulla. Luoksetulonkin kanssa saatiin taistella, että belgi tajuaa, että on ihan oikeesti tultava, jos sanotaan. Nyt ei tarvi neuvotella, koska kun käsky käy niin silloin tullaan ! Näitä ongelmia ratkomalla on itse oppinut aivan valtavasti ja luonut yhä parempaa suhdetta koiraan.

Varma hakuili Mikkelissä 6.7.-13 (kuvat: Jonna Aalto)

Ja vaikka meillä on vielä paljon puutteita mm. noudon saralla sekä tottiksessa yleensä, ollaan me saatu todella paljon aikaan. Agilityssa tehtiin pohjatyötä kontakteille laatikkotreenillä, joka on kantanut tulosta nyt kun viime aksatreeneissä siirrettiin alastulokontakti jo puomille ja A-esteelle. Neiti hoksasi hienosti odottaa puomin päässä ja kesti valtavat häiriöt, ja lähti palkalle vasta kun lupa annettiin. Kepeillä on verkoilta treenikertoja ehkäpä neljä ja ensimmäiset verkot ollaan jo otettu pois ! Lisäksi Varman motivaatio lajiin on aivan uskomaton, neiti tekisi varmaan töitä koko päivän esteillä jos vaan antaisi :)

Toki osataan me paljon muutakin, mutta ihmetyttää että mihin mulla on tosiaan kiire. Ensimmäinen pk-koira, joten en voi mitenkään olettaa itseltäni, että me voitettaisiin SM:t en todellakaan. Ensimmäinen kunnon agilitykoira, ei voi luulla, että mulla olisi käsissä kolmosluokan koira heti 2v:n ikäisenä. Tottista on turha viedä liian nopeasti eteenpäin, koska kunnon perusta on talonkin alku vai miten se meni ! BH-kokeeseen voi mennä ihan hyvin, kun koko tottis on kasassa. Turha mun on surkutella, kun en ole tänä kesänä ehtinyt treenata jäljen keppi-ilmaisua, kun meillä on muutenkin jo niin monta rautaa tulessa ja paljon uutta opeteltavaa.



Tuossa on meidän tämän hetken seuraamisen osaamistaso. Koira osaa tasan sen verran kuin sille on opetettu. Olen näppärästi opettanut paikan hakemisen sillä, etten osaa kävellä täysin suoraan vaan saatan kiemurrella, että astun koiran päälle (sorry Cici).. Perusasento on tosi nätti mun mielestä, joten pitäisi vaan opettaa koira pitämään perusasento paikka koko ajan esim pysähtelemällä paljon vielä ainakin tässä opetusvaiheessa, koska haluan opettaa seuruun perusasentojen kautta, enkä imuttamalla tai palkan ollessa näkyvillä. Ehkä kaivan itselleni kuoppaa, mutta en halua mitään turhia apuja, joita tarvitsee häivytellä. Pitää vaan asennoitua, että tässä menee pitkään !

Varman kanssa meillä on jäänyt myös yksi vaihe pois, mitä Cicin kanssa tuli harrasteltua. Eli temppuilu, Varmahan ei osaa mitään sellaista, millä ei tekisi jossakin lajissa mitään. Tämä temppujen opettelu paransi Cicin aktiivisuutta huomattavasti, kun naksulla niitä opettelin. Pitäisi V:n kanssa kaivaa naksu esiin ja opettaa vaikkapa tottisliikkeitä naksulla temppujen omaisesti, rennosti ja turhaa huolta kantamatta. Koska stressillä pilaan meidän touhuamisesta kaiken ilon. Mulla on nuori koira, joka kasvaa vielä.. Me ehditään ihan hyvin vaikka veteraani-iällä valiotua tokossa jos niikseen tulee !

Tämän huonosti kootun itsekritiikki postauksen jälkeen, hieman loppukevennystä.. Varman rentoutumiskeino ;)