keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Elämä jännittää

Voihan paukkupakkaset sanon minä.. Cici vihaa pakkasia ihan todenteolla, ulosmenokin tuntuu nyt olevan ihan kauhee asia, kun tassutkin jäätyy. Ostettiinpa neidille joululahjaksi tossut, en tiedä että vihaako se nyt ulkoilua niiden tossujen vai kylmyyden takia ;) Varmaa pakkaset ei haittaa, meno on samanlaista kelistä riippumatta..

Mutta Varman elämässä monia jännittäviä asioita, kuten vastaantulevat koirat, ihmiset, autot, polkupyörät jne.. Ensin niitä pitää tuijottaa hirveän pitkään ja sitten sanoa pari valittua sanaa, jotta kaikki ymmärtää että Varma on huomannut vastaantulijat. Ja erityisesti pimeällä. Pitää vissiinki lähteä tallustelemaan kaupan kupeeseen niin sais kohtaamistreeniä, ei muuten oikein hermo kestä hihnalenkkeilyn ihanuutta :--D Toinen jännittävä asia on linnut, jotka lentävät takapihamme yli. Kun ne lentelee siinä, koko Varman maailma pysähtyy kun niitä pitää jäädä paikallaan ihmettelemään.. Eihän siinä mitään, herttainenhan tuo neiti on kun suu auki tuijottaa pikkulintujen lentelyä ;)

Kaveritki on aika jänniä, kun niitä pitää juosta karkuun ;)

Varpin kanssa ollaan nyt treenailtu varsin ahkeraan tokoa ja huomattu siinä tarkkojen treenikavereiden (kiitos Minna!) pikkujuttuja, jotka haittaa edistymistä. Ensimmäinen juttu on mun käsimerkit, joita ei olla tarkoitettu käsimerkeiksi. Mm. sivulletulossa heiluttelen sormia ja Varma on oppinut sen niin, että se tökkii mun kättä tullessaan sivulle. Ei mikään vakava juttu, mutta häiritsee kovasti käännöksien harjoittelua ja vaikeuttaa Veen keskittymistä. Toinen käsimerkkijuttu on kontaktialustalla, jota olen vahingossa osoittanut suunnilleen joka kerta Varman sinne juostessa. Eipäs päästykkään vielä ruutua treenailemaan...

Toinen juttu on mun yleinen sähellys, hohhoijjaa.. Kuinka vaikeaa voikaan olla pitää jalat muutaman sekunnin ajan paikallaan? Voi kyllä se on kovin vaikeaa, ainakin jos minulta kysytään : D Varppi on sen verran fiksu, että jos treeneissä tekee tämmösiä ihan pikkusia juttuja, joita ei sitten kisoissa tulisikaan niin veikkaan ettei se kisoissa tajuaisi tulla mm. luokse oikein jos en siellä heiluttelisikaan jalkoja.. Onneksi kisoihin on vielä tovi matkaa, mutta oishan se toki reilua koiralle toimia aina samalla tavalla!

Lumimonsteri :)


Kertaalleen ollaa käyty Varman kanssa totuttelemassa suksiin, Varma vapaana ja minä säheltämässä suksien kanssa. Alkuun sauvat olivat maailman JÄNNIN asia, mutta kun tarpeeksi oli nameja syötellyt sauvojen välistä ja muutenkin läheltä niin ne muuttuivatkin sitten kivoiksi leluiksi, joita olisi pitänyt tasaisin väliajoin ojentaa. Seuraavan kerran missio on tehdä sauvoista suht neutraali asia, jotta emännän hiihto olisi hitusen helpompaa ilman pientä riiviö belgialaista, joka yrittää vetäistä sauvat pois omistajansa alta...


Cicin kuulumisia tähän väliin ja sanottakoon, että rotta pieni sairastelee.. Tai no ei oikeastaan sairasta vaan on ihan äärimmäisen jumissa. Huomenna olisi tarkoitus soittaa eläinlääkärille ja saada pienelle tulehduskipulääkkeet, jotta jumia saadaan vähän parannettua. Kun pahin jännitys on saatu pois niin neiti joutaa hierojalle/fyssarille, jotta paraneminen voisi alkaa. Cici on kyllä toisaalta ollut aivan mielettömän onnellinen kun on saanut extra hellyyttä, kun on niin reppana. Cicin maailmaa piristi myös se, että raahasimme olohuoneeseen karvamaton, joka oli entisessä asunnossamme, mutta nyt on ollut varastossa odottelemassa, jotta Varma kasvaisi sen verran ettei pissisi joka paikkaan. Cici oli ihan onnessaan makaili siinä matolla, haaveili kaiketi siitä ajasta, jolloin Varman olemassa olosta ei ollut tietoakaan ja Ciicca sai olla ainut pikkuprinsessa (8


Kukkulan kuningatar ;)


Sitten hypätäänkin taas asiasta kukkaruukkuun. Mua ihmetyttää tuo Varman leikkiminen leluilla.. Kotona se on aivan innoissaan, noutaa ja taistelee, ettei mitään. Testasin, että miten leikkii ulkona omalla porukalla (minä, C, V ja miekkoin) niin leikkii ihan kuin sisällä, eikä mitään ongelmaa! Ja vaihtoi jopa ruuasta leluun, mitä ei ole tähän mennessä tehnyt.. Kuitenkin sitten jos ollaan treenaamassa porukalla, jolloin on autoja, joissa on koiria sekä kaverit tuijottaa suorittamista vieressä niin silloin Vee ei kykene leikkimään. Tuo leikkimättömyys johtunee ihan iästä sekä siitä, että häiriötä on liikaa. Tuntuu vain oudolta, että juuri omassa porukassa on aivan satasella leikkimässä mukana lelulla, mutta heti kun häiriötä tulee Vee vaikuttaa siltä ettei ikinä olisi leluista pitänytkään :p


Toivottavasti nää pakkaset nyt tipahtais ni päästäis aksailee itekseen ees kertaalleen ennen uutta vuotta.. Tokoillaan tietysti päivittäin jotain pientä, mut agiki ois ihan kivaa vaihtelua ! Ja hiihtämäänki ois muksaa päästä, näillä keleillä on turha raahautua kun varpaat jäätyy kuoliaaksi kiitos ohkasten monojen..

Ps. Sain joululahjaks sykemittarin, helpottaa kovin operaatiota kesäkuntoon 2013 ;)

keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Mennyt vuosi ja uudet kujeet :)

Eiköhän tämä vuosi ala olla aika lailla pulkassa.. Toki treenaillaan ahkerasti vuoden loppuun asti, muttei mitään erityisiä tapahtumia tms tule enää tämän vuoden puolelle! Alkuunsa vuoden 2012 tavoitteet:

Cici:
  • selkä kuntoon keinolla millä hyvänsä!!
  • treenataan alokasluokan liikkeet kuntoon, että niillä kehtaa mennä kisailemaan
  • alokasluokan korkkaus, jollei tule mitään esteitä (doping mm...)
  • käydään mätsäreissä edes kerran, kivaa yhdessä oloa
  • uusia temppuja (ehdotuksia)
Alma:
  • mätsäreitä ja näyttelyitä, mahdollisesti ensimmäinen SERT?? metsästellään ensin kuitenkiin SA:ta ;)
  • agilityn alkeet eli kaikki esteet haltuun!
  • ryhmäpaikka??
Janniina:
  • kirjoittaa keväällä ruotsin (B jos tulis hyppisin riemusta) ja yh:n (M tai parempi olisin ikionnellinen)
  • kirjoittaa syksyllä pitkän matikan (läpi mielellään, kiitos) ja psykan (M tai parempi kiitooooooos)
  • valmistuu keväällä ammattiin
  • pääsee toivon mukaan töihin sitten kesällä

Cicin selän kanssa oli viime vuoden lopulla ongelmia, mutta onneksi ne on aika lailla takana päin.. Jumissahan tuo pieni rottatyttö on, mutta kauhukuvat joita viime vuonna maalailin eivät onneksi toteutuneet. Agility lopeteltiin suosiolla ettei selkä jumiutuisi turhaan, mutta ollaan muutaman kerran käyty muistia virkistämässä ilman rimoja ja yksinkertaisesti pitämässä vain hauskaa agin parissa !

Alokasluokka saatiin treenattua kuntoon keväällä, mutta sitten ilmaantuikin paikalla makuu ongelma, kiitos keväisten möllikisojen.. Mentiin kehään liian lähellä edellä menevää bokseria joka irvisti Cicille ja sen takia alkoikin jännittää vähän liikaa eikä pystytty makaamaan enää sen bokserin vieressä. Kuitenkin startattiin viralliset kokeet lupausteni mukaisesti ennen 5v:n ikää huhtikuussa tuloksella ALO3, jolloin paikalla makuu meni nollille. Nyt paikalla makuu onkin tehotreenin alla :)

Mätsäreihin taidettiin eksyä ehkäpä kahdesti ja Cicillä oli tosiaan mukavaa leikkiä mallia ;) Ja temppuja ei opeteltu tai no tavallaan opeteltiinkin, AVO:n kaukokäskyt ovat hanskassa tällä hetkellä! Enää nouto kuntoon niin voidaan maalailla pilvilinnoja TK2:n ympärille !

Alma täytti tavoitteensa upeasti, vuoden ekoista näyttelyistä saatiin SERT ja toinenkin napattiin keväällä.. Viimeistä siis enää etsitään ! Kaikkia esteitä ei haltuun saatu, mutta ryhmäpaikka kuitenkin.. Mein Jenna alkoi ohjaamaan Almaa treeninä omaa koiraansa ajatellen. Alma on syttynyt ihan mielettömän hyvin agiin ja tykkää siitä todella paljon.. Saapa nähdä jos Jenna ja Alma nähtäisiin joskus kisaradoilla?

Mitä minuun tulee, niin sain koko kolmoistutkinnon suoritettua enemmän ja vähemmän kunnialla. Amiksesta nappasin stipendin keväällä valmistuessani ja samaan syssyyn pääsin kesäksi ja oikeastaan koko loppuvuodeksi töihin. 5.12. sain painaa valkolakin päähän arvosanoin: Äidinkieli E, Ruotsi A, Pitkä Matematiikka B, Psykologia ja Yhteiskuntaoppi C. Ei menny ihan niin hyvin kuin toivoin, mutta tärkein oli valkoinen lippis ;)

Varma asteli remmiin kesken vuoden 29.8.. Neidin kanssa ollaan ehditty touhuilla kaiken näköistä, aloitettu pohjia tokoon, agiin, hakuun ja jälkeen sekä misseilyyn. Tietysti ollaan opeteltu myös kunnon koirakansalaiseksi :)

Vuodelle 2013 (jos sellainen ehtii tulla, koska maailmahan loppuu perjantaina ;))...

Cici:
  • 9.6. KSSK:n tokokoe, silloin me kisataan!! (juoksuvarauksella)
  • TK1
  • Rally-tokon ihmeelliseen maailmaan tutustuminen ja ehkä möllit?
  • Mätsäreitä ja muuta mukavaa yhdessä touhuamista!
  • Noutokammo siedettävään olomuotoon :)
Alma:
  • FI MVA ;)
  • Agilityssa eteenpäin, syksyllä möllit?
  • Laihdutusoperaatio, sulavalinjainen agilityfolkki!

Varma:
  • ALO1
  • Näyttelyitä, lähinnä alkuun niin että saadaan tietää mitä tuosta tykätään
  • Mätsäreitä ihan nuita näyttelyitä varten
  • Agilityssa ohjauskuvioita hanskaan ja koira hanskaan ;)
  • Hakuilua kokeet mielessä
  • Jälkeä omaksi iloksi
  • Hihnakäyttäyminen nätiksi (käytännössä tarkoittaa, että joskus edes niille hihnalenkeille eikä aina vain metsään)
Janniina:
  • PK-puolen tietämyksen laajentaminen (vietit, haun treenaus jne...)
  • Syksyksi kouluun!
  • Kehittyminen ohjaajana, lajissa kuin lajissa (sähläämistä pienemmälle, ajattelua suuremmalle)
  • Kunnon kohotus projekti (Koodi: Kesäkuntoon 2013 ;)
Koen varsin realistisiksi nuo tavoitteet, eihän sitä koskaan tiedä mitä tapahtuu :)

Ylioppinut ;)

Ps. Mun on hehkutettava Ciciä, kapulan nostaminen ei olee enää niin kamalaa!
Pps. Varma on taitava, se tekee jo varsin päteviä yhden askeleen siirtymisiä eteen!
Ppps. Varma on innokas hakukoira, joka rakastaa etsiä ukkoja ;)

maanantai 10. joulukuuta 2012

Kadonneita ukkoja ja erinomainen sähköjänis

Ollaan nyt kunnostauduttu treenaamisessa, ehkä asiaan vaikuttaa se, että joku on patistamassa treenaamaan. Minna kun on ollut taas koulusta etäviikolla niin hän on raahannut meitä treenaamaan. Mikä on ihan loistava juttu, hauvat tykkää :)

Keskiviikkona käytiin iltamyöhään hakuilemassa, oli ihan mukavan pimeetä eikä siellä rämeikössä oikein nähnyt mitään. Onneksi oli pätevät koirat jotka löys ukot mettästä ! Varmalle tehtiin kolme ukkoa, joista kaksi ensimmäistä pakona ja viimeinen äänellä. Neiti teki aivan loistavat pistot ja avasi nenänsä hienosti äänellä.. Perjantain treeneissä nenä ei sitten ollutkaan enää niin kivasti auki.. Tehtiin silloin neljä ukkoa, 1 pako, 2 haamu, 3 ääni ja 4 ääni.. Pakeneva löydettiin helposti kuin vanha tekijä, haamussakaan ei ollut ongelmaa. Ekan äänen kohdalla neidillä loppui usko, ei siellä mettässä ketään ole kun en kerta nähnyt että sinne kukaan olisi mennyt! Löytyi sekin sitten suurilla avuilla, nimeä huutamalla jne.. Neljäs ääni ukko oli hieman helpotettu, puoliksi näkyvissä ja sen Varma löysi pätevästi. Eipä auta kuin ottaa ääni- ja haamu-ukkoja niin neiti ymmärtää, että mettästä löytyy ukkoja vaikkei niiden näkisi sinne juoksevan ;)

Tokossa ollaan tehty vanhoja juttuja ja viety niitä hieman eteenpäin, kuten sivulle tuloa ja eteentuloa.. Eteentulossa siirrellään käsiä edestä sivulle pikkuhiljaa ja välillä helpotetaan laittamalla käsiä hieman lähemmäs toisiaan, jotta pysyy tiiviinä ja suorana. Sivulletulossa lähinnä toistoja toistojen perään, ehkä se joskus hoksaa sen täysin ;) Lisäksi alettiin treenaamaan jääviä peruuttamalla. Näin alkuun ollaan tehty istumista ja maahan menoa.. Maahan meno sujuu pelkällä suullisella käskyllä, mutta istuminen vaatii käsiavun. Pikku hiljaa sano mummo lumessa :)

Cicin kanssa ollaan tahkottu sitä seuraamista ja siitä löytyy videotodiste :)

Vkl vietettiinkin Helsingin suunnalla HeWi:ssä sekä Voittajassa :) Alma oli ilmoitettu molemmille päiville ja tuloksena HeWi:stä AVO ERI SA AVK1 PN4 vara-CACIB ja Voittajasta AVO ERI AVK1.. Neiti oli kehässä kuin sähköjänis, ihan kiva että joskus niinkin ;)

HeWin meininkiä..

ja tässä Voittajan fiilikset ;)

Tänään käytiin taas liitelemässä ja on todettava, ettei vielä oikein osu ohjaus koiran kanssa yhteen.. Ohjaan Varmaa kuin Ciciä ja voitte vaan kuvitella ettei ole oikein toimiva systeemi :--D Ehkäpä tämä tästä pikku hiljaa, on helpotettava ohjauskuvioita, jotta opin ensin toimimaan koiralle sopivalla tavalla, hankala laji koko agi !

tiistai 4. joulukuuta 2012

Edistystä :)

Tiedättekö sen tunteen kun olisi paljon kerrottavaa, mutta ei oikein osaa pukea sitä sanoiksi? Nyt on sellainen fiilis, toisaalta on tapahtunut vaikka mitä, mutta toisaalta ei mitään kummempaa.. Löpisen nyt ihan lämpimikseni ;)

Alkuunsa niin minun vauvalta on alkannu irrota hampaita, on se jo iso.. Etuhampaat on kaikki jo vaihtunut pysyviin ja alhaalta irtos parin päivän sisään kulmurit sekä nyt tänään lähti joku takahammas ilmeisestikin! Lisäksi nappailin likasta kasvukuvia ja alkaa tuo jo oikeesti näyttämään koiralta. Ihan hullua kun pari kuukautta sitten se oli pieni nallekarhu vaan...

n. 4,5 kk

Ja kun Varpin treenipäiväkirjan kaivaa esiin sieltä näkyy edistystä vähän joka suunnalla! Agissa ollaan käyty nyt kahdesti + kerran omatoimitreeneissä. Varma on luonnonlahjakkuus, jota hidastaa törpöistä törpöin ohjaaja.. Ehkäpä mä joskus opin ohjaamaa nopeeta koiraa! Videotodisteita löytyy omatoimitreenistä ja videoita on varmaan yhteensä 20, mut ainoastaan kaks videota oli niin et rata onnistu edes joten kuten, mikä menikään pieleen? : --D Neitiä palkataan viehelelulla, johon se syttyy mielettömän hyvin. Eli aurauskeppi johon on sidottu naru, jossa roikkuu joku lelu.. Ja se on ehkä maailman paras juttu Varman mielestä! Tässäpä toinen niistä suht onnistuneista videoista.. Pitänee pitäytyä vielä tässä vaiheessa jatkossa pelkästää kahden tai maksimissaan kolmen esteen pätkissä, on tuo vähän turhan pitkä näin kolmannelle kerralla : D

Tokossakin ollaan edistytty osassa liikkeitä ihan melkoisesti ! Leukakosketukset maahan onnistuu jo tosi upeesti.. Likan ku pyytää maahan ja käy kyykkyyn sen eteen ni neiti tarjoaa jo leukaa maahan. Tällä hetkellä on projektina liittää vihjesana, mut tosi pätevä tuo on ku on oppinu tarjoamaan jo kolmen treenin jälkeen leukaa maahan. Kohtahan me päästään tekemään jo kuulkaa paikalla makuu harjoituksia ! Kontaktialustaa Vee käy läiskimässä jo 5 m päästäkin. Pitää vaan vieläkin treenata sitä rauhallista alustalla oloa, sanoisinko että tällä hetkellä lätkälle meno on varsin hysteeristä : D

Maahanmenon tuo handlaa jo varsin taitavasti ja se onkin ykkösjuttu mitä tarjoaa.. Istuminen on vähän heikommilla kantimilla, mutten kanna huolta sen suhteen. Tällä hetkellä on sen verta montaa rautaa tulessa, että menee hetki oppia kaikki jutut. Eteentulossa olen ihan itse onnistunut jymähtämään paikalleen. Olen pitänyt koko ajan käsiä samassa kohtaa eli kiinni toisissaan enkä ole muistanut siirtää niitä pikku hiljaa sivummalle. Tähän huomiota, niin kyllä se siitä lähtee edistymään ! Sivulletulo on vielä pahasti kesken, johtuen mun erilaisista vihjeistä. Eli välillä käteni on sivulla ja välillä kiinni kyljessä ja tätä vaihtelua tapahtuu kesken treeninkin, niin ei mikään ihme jos koira on sekaisin harjoitteluvaiheessa. On ihanaa olla sählä luonne, kun sählää sitten neitien edistystä..



Ja nimenomaan neitien, nimittäin Cicin kanssa seuraamisen käännökset ovat aivan hirveää katsottavaa.. Ei voi muuta todeta ja se johtuu ihan siitä, että meikäläinen yrittää ramppoa raukan päälle. Yritä siinä sitten seurata, jos ohjaaja kävelee päälle ;s Pitäisi mennä kävelykouluun eikä vain puhua siitä! Kuitenkin seuraaminen on itsessään mennyt hurjasti eteenpäin, Cici pitää nätisti kontaktia ja mun silmään se näyttää ihan kivalta. Ehkä Cee vähän edistää, mutta se korjaantuu kun itse kävelen kovempaa. Muuten mein liikkeet onki ollu kuosissa alokkaasta pidempään ! (yksilöistä...)
Sitten meidän ikuisuusongelmaan eli noutoon. Itse noutaminenhan ei Cicille ole ongelma, mutta neiti ahdistuu heti kun kapula pitää tuoda metrin säteelle ohjaajasta. Sitten tulee ahdistus eikä oikein tekisi mieli tehdä mitään ja aletaan nuuskia maata. Tämä näkymätön muuri olisi mukava ylittää, ihan vaikka vaan Cicin itseluottamuksen kasvattamiseksi. Ikuisuusprojekti jatkukoon :)

Halla on Varpin lemppareita ;)

Pikkasen likanen neiti leikkien jälkeen...

Katse eteenpäin!

Ja sitten namia kohden ;)

Käytiin tuossa maanantaina tekemässä Varman kanssa esineruutuun pohjia Minnan  opein.. Eli käytännössä käytiin hillumassa tallatulla alueella koiran käyttäessä nenää ja aina kun oltiin esineen lähellä niin vihjailtiin, että vois käydä katsomassa mikä kiva esine sieltä löytyy. Kun Varma kävi haistamassa esinettä niin superbileet ja kinkkua palkinnoksi! Avaimenperä-esineen likka intoutu jopa nostamaan ylös maasta! Ideana vaan availla likan nenää ja opettaa, että metsästä voi löytyä kivoja esineitä joiden löytämisestä voi saada paaaljon kehuja ;)