tiistai 24. tammikuuta 2012

Perheen eka SERT ! ;)

Jees eli käytiin lauantaina pyörähtämässä pariinkin otteessa Turussa kera äidin ja Almasen. Lähdettiin ajelemaan varttia yli kuusi ja sanoisinko, että vajaan kolmen tunnin yöunilla oli mielenkiintoista istua kyydissä. Taisin kyllä käydä ylikierroksilla !

On se söpö möhömaha ;)


Tuomarista saatiin Alman kasvattajalta infona, että yleensä tykkää isommista folkeista joten älkää pettykö. Lähdettiin matkaan mielellä, että koirien kanssa harrastaminen on kivaa ja mitäpä muutakaan lauantaina tekisi kuin lähtisi ajamaan Turkuun muutaman minuutin kehässä pyörimisen tähden. Eli EH käteen ja kotia kohti! Kuitenkin ennen kehää iski taas perus jännitys ja fiilis, että nyt on pakko näyttää ja mennään nätisti.. Alma oli alkuun vähän eri mieltä, kehään oli viljelty juuri häntä varten paljon nameja, jotka pitää syödä!

Pöydällä Alma vänkäsi ja yritti käydä istumaan, mutta onneksi tuomari oli rento ja naureskeli vain toiselle. Pitäis vissiin treenailla tuota pöytäkäytöstä ;) Saatiin yksilöarvostelun jälkeen ERI-nauha käteen ja siinä vaiheessa meni jo odotukset rikki ja hymy hiipi huulille. Kuinka ollakkaan, kun junnunarttuja oli kaksi niin meidät sijoitettiin ensimmäiseksi ja saatiin käteen myöskin SA! Ai että sitä iloa ja riemua, loistettiin äitin kanssa siinä kohtaa jo kuin Naantalin auringot. Oli siinä ihmisillä ihmettelemistä, kun toiset hyppii riemusta pelkästään jostain SA:sta : DD


Paras narttu kehään mentiin aika lailla nollat taulussa, käydään nyt pyörimässä koska asiaan kuuluu niin. Juostiin ensimmäisinä ja yllätyksenä olikin se, että tuomari siirsi eteemme vain yhden koiran, joka oli onneksemme valio jo eli kun tajusin mitä se tarkoittaa niin sitä riemua! Mein junnuvauva oli paras narttu kakkonen ja sai vielä ensimmäisen SERTinsäkin!! Jotain aivan mieletöntä (8

The Diiva ;)

Cici raukka joutui odottelemaan ulkona kuvaussession ajan ;<

Turku 21.1.2012 JUN ERI JUK1 SA PN2 SERT

Käytiin yks aamu nappailemassa rottasen kanssa talvisempia kuvia.. Eipä hirveen moni onnistunu, mutta tässä parhaat otokset!




lauantai 14. tammikuuta 2012

Viikkokatsaus, minä olen Janniina Eerola, hyvää iltaa!

Viime viikon sunnuntaina matkattiin äitin, Alman ja Cicin kanssa Kotkan Koiraystäväin seuran mätsäreihin paleltumaan muutamaksi tunniksi. Oletin, tyhmänä että halli olisi lämmitetty ja en tarvitse kovinkaan paljon vaatetta ja lopputulos oli se, että korvat, varpaat ja sormet tekivät hidasta kuolemaa. Mitä tästä opimme, mielummin liikaa kuin liian vähän! Hallissa ei siis lämpöjä ollut ja onneksi ilmoitin vain Alman kehiin treenaamaan Turkua varten, sillä Cici tärisi jo kehän laidalla siihen tahtiin ettei liikkuminenkaan kiinnostanut..

Alma oli siis ensimmäistä kertaa pienissä koirissa ja vastaa tuli terrierikaveri, skotti. Skotti esiintyi paljon varmemmin ja nätimmin kuin meidän vauva, joten eipä tullut yllätyksenä sininen nauha. Alma kuitenkin hurmasi tuomarin terrierimäisellä sähläyksellään ja sijottuikin yllätykseksemme ykköseksi eli tiedossa oli lisää paleltumista BIS-kehää odotellessa! BIS-kehässä ei sitten jaksettu enää loistaa (ihan kuin se olisi jaksamisesta ollut kiinni ;)) ja jäätiin viimeiseksi, mutta saatiin söpö pokaali seitsemmännestä sijasta ! Mutta tuli todettua, että Alma on hieno koira ja kehässä ei ole ongelmaa ja hyvillä mielin kohti Turkua..

Ps. Mäki tykkään mun juurikasvusta, mutta lukijoiden helpotukseksi olen menossa kyllä parturiin tuotapikaa ;)

Ja näin reppanalta Cici näytti kehän laidalla ;<
Ja näin söpöltä Alma yleensä näyttää! SIN1&BIS7 ;)

Tänään lauantaina oli vuorossa vauhdikkaampaa lajia eli mentiin Jonnan&Hileen sekä Minnan&Ketkun kanssa agilitaamaan hallille! Päätin sitten, että tänään treenataan keppejä, ihan vaikka vain siksi, että keppien hakeminen aina yhtä hankalaa.. Mentiin kahta radan pätkää, jotka törkeästi kaappasin Googlen kuvahaun tuloksista hakusanalla "keppikulmat". Tässä on rata ja toivon, ettei kukaan pahastu vaikka lainasimme treeniänne :)

Tehtiin pätkiä 1-9 ja 11-19. Alkuun 3-4 putket tuottivat ongelmia. Cici meni hienosti kyllä kolmosputkeen, mutta koska ohjasin puomin vasemmalta puolelta oli neidin vaikea hakea nelosputki. Tarpeeksi ajoissa kun muisti rääkyä, niin neiti tajusi mennä putkeen ja muutaman toiston jälkeen haki tosi nätisti. Ja se keppien vauhti, herranjestas! Cici ei ole koskaan kepittänyt noin nopeaan ja innokkaasti, harmittaa kun ei saanut videolle meidän vauhtia.. Ei uskoisi samaksi koiraksi, ilmeisesti sitten ne kipulääkkeet ovat laukaisseet jonkin kipupiikin, kun vauhtia on tullut noin hirveästi lisää! Nollaradan pätkiä saatiin tehtyä ihan kivasti, ai että tuon kanssa on niin kiva työskennellä!

Sitten radan vaihtoon ja tekemään jälkimmäistä pätkää. Heti alkuun muodostui ongelma, koska puomihullu koirani sinkoutui aina puomille eikä sinne putkeen. No loppujen lopuksi jouduin lähes työntämään Cicin putkeen ja seisomaan puomin edessä, koska vaikka ohjasin isommalla kaarroksella niin neiti luikahti puomille. Noo, on se kiva että puomi on kiva :) Muuten radassa ei mun mielestä ollut mitään hankalaa, alku ei vaan oikein ollu meidän juttu! Mutta ihan mielettömän kiva vauhti, mutta se hyytyi sitten lopussa kun kartturi ei malttanut lopettaa ajoissa. Seuraavalla kerralla viisaampina!

Leikin kyllä samalla agikouluttajaa kun jaoin "viisauksiani" (räkänaurua!) ja leikin Ketkun kanssa eli testailin, että toimiiko tietynlainen ohjaus. Ai että oli ihana ohjata nopeeta koiraa, kun on tottunu siihen, että saa vaan löntystellä. Sitte ku Minna saa Ketkulle kaikki esteet ni riistän Ketkun agilityoikeudet itselleni ja lähen kisaamaan sen kanssa, eiku mites se Minna menikää? ;)

Lisäksi treenailin aina välissä keinua. Sain keinun treenaamiseen aivan mielettömän hyvät ohjeet Noralta, joka oli myöskin sunnuntaina meidän tuomari mätsäreissä. Hän kehotti testaamaan Cicin kanssa BANG-gamea eli alkuun koiraa pyydetään vain yhdellä tassulla koskemaan keinuun ja antaa sen pamahtaa ja heti palkka. Video kertoo ehkä paremmin, mutta voin kyllä sanoa että ihan mielettömän fiksu tapa!

Mutta siis minun keinukammoinen koirani tajusi heti jutun jujun ja lähti innolla pamauttamaan keinua. Neiti jopa itse hyppäsi keinun päähän ja ei ottanut itseensä ollenkaan, vaikka keinu pamahti. Tässä treenitavassa onkin se ideana, että koira itse aiheuttaa pamauksen ja oppii että se on hyvä juttu ja palkkaa tulee. Tuli kyllä sellainen olo, että tunnelin päässä on valoa, vaikka treenattiinkin vasta ensimmäistä kertaa. Pitää alkaa Alman kanssa treenaamaan alusta asti keinua näin!

Treenien jälkeen neiti on ollut ihan mielettömän väsynyt ja nukkunut vain, kohta puoliin suuntana pakkanen ja iltalenkki, jonka jälkeen venyttelen pikkuisen. Toivottavasti saataisiin Turusta Cicin kaipaama BOT-loimi :)

Neiti tykkää lämpöisestä !


torstai 5. tammikuuta 2012

Noidannuoli vai mikä se oli

Elikkä tänään käytettiin kaikki koirat eläinlääkärissä, Alma ja Viivi rokotuksilla ja Cicillä vuorossa selän kuvaus. Neiti tapansa mukaan nukahti nopeasti, mutta heräsi yllättävänkin nopeasti. Heti olis pitäny päästä pois vastaanotolta, kun silmät aukesivat! Mutta mitä kuvassa sittein näkyikään?

Ei siis yhtään mitään! Kaikki näytti normaalilta, välilevyissä ei ollut mitään ongelmaa eikä ollenkaan nivelrikkoa tai kulumaa.. Saatin lupa harrastaa jatkossakin agilitya ja elämä voi jatkua normaalisti, kuhan muistamme lämmittelyn treenatessa ja ulkoilessa olisi hyvä olla takki päällä. Eli suomeksi: suuntaamme nyt hierojalle/fysioterapeutille, tilaamme Back on Trackin ja elämme entiseen malliin!

Kuulemma se äkillinen kipu on voinut johtua noidannuolen kaltaisesta selkäkivusta. Piti itse googlailla, mikä noidannuoli yleensä ottaen onkaan ja tässä pieni selvitys. Nyt vaan seuraillaan ettei uusi tai mene alaspäin, koska nyt Cici on taas terve! Elämä hymyilee sittenkin ;)

PS. Sunnuntaina mennään luultavasti mätsäreihin Alman kanssa Kotkaan, saa nähdä kuinka puolikuollut olo itsellä on, kun edellinen yö tulee vietettyä työssäoppimassa..