Videotodisteita ja mölleilyä

Kuinka ollakkaan meidän mölli-ilmottautuminen meni läpi ja tänään sitten lähdettiin klo 11.15 kohti Valkealaa, jotta Minna ehtii ilmoittamaan Ketkun voittajaan. Oli muuten pitkä päivä, kun kotiin selvisin siinä viiden aikaa, pyöri muuten muutama seuraamiskaavio mielessä.. Kuitenkin pari sanaa alkuun meidän muusta tekemisestä !

On kyllä nyt ihan pakko hehkuttaa meidän noutoa ! Tai lähinnä kapulanpidosta, koska ei me osata vielä oikeasti noutaa ;) Mutta perjantaina läpimurto! Ensin pari naksausta siitä, että nostaa kapulan maasta ja pallopalkka. Koska naksuttelun kanssa pitää edetä, niin seuraava vaihe olikin ottaa Cici sivulle ja antaa kapula Cicille ja palkkaus heti kun piti kapulaa suussa. Ja sehän piti, ensimmäisellä kerralla näytti että hieman paineistui, mutta toisella kerralla likka jo odotti palloa innoissaan.. Hauskin juttu olikin se, kun toisella kerralla heitin pallon niin Cici ei odotetusti irroittanutkaan kapulasta vaan juoksi kapulan kanssa pallolle ja hölmistyneenä tuijotteli palloa, kun suuhun ei kapulan lisäksi mahtunutkaan mitään : D Tästä muodostuu varmaan kapulan varastamisongelma, mutta nyt olen vain iloinen kun likka suostui ottamaan sen suuhun ! :)

Lisäksi tehtiin perjantaina ketjutusta ja koetettiin seuraamista käskytettynä. Ketju menee nätisti, mutta hyihyi seuraaminen. Videot kertokoon enemmän kuin sanat !

Seuraaminen näytti siis tältä! Sanomattakin selvää, että käännökset töppää ja näyttää ihan järkyttäviltä.. Mun pitäisi itse ihan tosissaan opetella kävelemään. Täyskäännöksen vaihdan oikean kautta käännökseen, Cici pysyy mukana ja näyttää hiukkasen siistimmältä kuin tuossa.. Juokseminen näytti ihan suhtkohtkivalta, mitä nyt pikku pomppimista, mutta sallittakoon se kääpiöltäni? Ps. Loppu perusasennot näyttää normaalisti kivemmilta ;)

Ketjutusvideo löytyy tästä! Luoksetulossa on aina se hemmetin pomppu vasten.. Siihen pitää kiinnittää tästä lähin huomiota, yksittäisliikkeenä treenausta siis! Muuten noissa ei mitään kummempia huomioitavia ole.. Paitsi se, että taputtelen jalkaani kun haluan korjata perusasentoa, typerää ainoastaan itseltäni, koira nyt ei tee mitään hölmöjä siinä..

Käytiin muuten eilen moikkaamassa Ellua ja Lakua, käytiin Alman ja Cicin kanssa lenkkeilemässä tai oikeastaan lumikenkäilemässä! Suosittelen kaikille, itellä vaan alko loppua into loppumatkassa kun vaatetta oli päällä kuin olisi hirmupakkanen ja alla oli 1,5h fudistreenit.. Harmi vaan, että kamera jäi taas kerran matkasta, ois saanu ihania kuvia!

Sitten tämän päivän möllitokoon.. Tulokseksi siis 153,5 pistettä eli 2. palkinto :)

Luoksepäästävyys: 10
Paikalla makaaminen: 0 (Ensinnäkin, jännitin ihan mielettömästi ennen makuuta mikä saattoi vaikuttaa likan nousemiseen. Toisekseen vieressä oli bokseri, joka tuijotteli välillä Ciciä ja vähän paineisti neitiä johtuen huonosta menneisyydestä bokserien kanssa, kun aikanaan yksi rynni päälle agitreeneissä.. Ja kolmas syy ettei yksinkertaisesti olla treenattu paikalla makuuta ties milloin! Lääke nousemiseen: Ryhmätreenit, treeni ja treeni ;))
Seuraaminen kytkettynä: 8,5 (Hihna pakote täyskäännöksessä, pitäisi seuruuttaa useammin hihnassa, mutta kun se on treenatessa ainoastaan ja vain tiellä.. Käännöksistä ei tipauttanut, mutta aivan hirveeltä näyttää ohjaajan puolesta! Saatiin kuitenkin kehuja pysähdyksistä, joita treenattiinkin pikapikaa ennen arvostelua, koska silloin ne oli ihan hukassa..)
Seuraaminen taluttimetta: 8,5 (Käsiapu täyskäännöksessä, rehellisesti voin sanoa etten edes itse ajatellut asiaa, huomiota treeneissä tähän!)
Liikkeestä maahanmeno: 8.5 (Kaksoiskäsky istumaan noustessa, pitäisi näitäkin muistutella mieliin, koska treenatessa yleensä palkkaa maahan ennakoinnin välttämiseksi)
Luoksetulo: 9 (Törmäys jalkaan, arvattavissa oli!)
Liikkeestä seisominen: 10
Estehyppy: 10
Kokonaisvaikutus: 9,5

Minun mainio suorituksen jälkeen<3

Loppujen lopuksi jäi ihan mielettömän hyvä fiilis tästä möllistä! Paikalla makuun jälkeen jäi vähän kökkö maku suuhun, koska oletin että siitä saadaan helposti pisteet kasaan vaikkei treeniä alla ollutkaan. Kuitenkin pohdittuani faktoja niin eipä voi makuusta syyttää kuin itseään.. Tänään myöskin selätimme vanhat ongelmat: innottomuuden, seisominen mennyt maahan menoksi, seuraamisessa jäänyt jälkeen jne.. Cicillä riitti intoa ja näytti videoltakin, että meillä on kivaa! Ei muuta kuin luuri kouraan 1.4. ja pommitusta KSSK:n kokeeseen, nyt on aika korkata viralliset ! Lisäksi katselin muutamia muita kokeita alustavasti, mutta vasta lähempänä päätän mihin ilmoitan :)

Ja suunta ei ole kuin ylöspäin!

Reenailtu on, mutta en ole jaksannu kovin ahkera bloggaaja olla. Kehitystä on tapahtunut ja onneks pääpiirteittäin ainakin suunta on ylöspäin. Tokoiltu ja aksailtu on, ja opeteltu leikkimään.. Ette uskokkaan kuinka hankalaa on ollut pienelle terrierilapselle ymmärtää, kuinka niillä palloilla voi leikkiä kivasti ottaen myöskin minut mukaan eikä vaan juosta ympyrää niiden kanssa ja yrittää estää niiden pois otto pahoilla mulkauksilla.. Alkuun voin todeta vielä sen, että kiroan lahon pääni ja hitauteni. Sunnuntaina olisi möllitoko, johon ilmot ovat mahdollisesti jo menneet tai KSSK:n sivulla ei nimenomaan sanota ettei enää voisi ilmottautua, mutta aikataulut ilmaantuivat jo.. No pidetään peukut pystyssä, että mölleilemään päästäisiin !!

Eli missä me ollaankaan edistytty. No ykkösenä mieleen tulee se leikkiminen ! Ennen Cicin tyyli oli se, että pallo kun lentää niin se pitää nopeasti viedä kauas minusta ja sitten se pitää tappaa ja yrittää järsiä sitä ennen kuin menen hakemaan sen. Ja kun otan sen itselleni niin saan hirveät mulkkaukset ja ihan kuin Cici loukkaantuisi pallon kaappauksesta. Nykyinen tilanne onkin se, että Cici tuo pallon minulle n. 2m päähän ja irrottaa ihan innoissaan, koska tietää että saa sen takaisin heti tai myöhemmin. Eikä neiti näytä enää niin ahdistuneelta kuin ennen pallon poisottamistilanteessa, hurraa! Lelu olisi aiemminkin ollut hyödyllinen kapistus, koska siitä saa vauhtia ja intoa elukkaan paljon. Onneks "vanhakin" koira voi oppia uusia leikkejä ;))

Toukokuulta -09 löytyi kapulan pito kuva, joka on otettu ihan vähän ennen kuin likka säikähti naapurin lapsia ja alkoi säikkyä kapulaa..

Palloleikkien ansiosta neiti näyttää jopa vihreää valoa kapulalle, joka oli aiemmin kauhistus ja jos kapulan toi paikalle Cicistä tuli aivan flegmaattinen tai vaihtoehtoisesti pelokas. Viikon etsaaruokaajosetkoskekapulaan-operaatio tuotti tulosta tänään! Pallon avulla likka nosti kapulan, ihan mieletöntä ! En muista milloin viimeksi likka on nostanut kapulan.. Valokuvatodisteisto kertokoon! Mutta ihan mieletön edistys, olen ylpeä mun pikkutytöstä. Nyt ei masenna enää, että meidän pian alkava tokoura tyssää suoraan alokkaaseen noudon takia, mutta toivoa on :)

Sitten meidän luoksetulon sivulletulo on ollut aivan järkky, ihan kiva semmoin hyppypomppu vasten. Sitä ollaan naksuteltu nätimpään suuntaan. Lyhyellä matkalla se pysyykin nättinä, mutta matkaa pidentäessä vauhti kasvaa ja silloin neidin itsehillintä pienenee, jolloin tapahtuu hyppypomppuilmiö. Eipä muuta kuin lisää naksuttelua.

Seuraamisen osalla ollaan tehty paljon käännöksiä ja suurin ongelma on vieläkin, kun ohjaaja ei osaa kävellä. Ette uskokaan kuinka hankalaksi mä saan 90 asteen käännöksen. Joko töksäytän sen ja pysähdyn paikalleni tai sitten siitä tulee kaari. Olen kävellyt ilman koiraa käännöksiä ja silloin menee hienosti, mutta kun koira tulee mukaan joko jyrään sen tai sitten Cici suosiolla väistää jo kauas.. Ja käännökset menevät koiran kanssa ihan hullunnäköisiksi, ärsyttää! Voisi videoida muutamat käännökset ni pääsette nauramaan mulle ;) Täyskäännös edistyy sen verran, että Cici on oppinut käyttämään upeesti takapäätään, mutta tässäkin kävelyropleema. Pitää vissiin mennä kävelykurssille!

Agilityssa käytiin kertaalleen ratatreeneissä. Eipä mitään ihmeellisyyksiä, fakta on se että neiti on hidas ja vauhti kovenee hieman pallolla joten tulisi aina palkkailla pallolla. Mutta eipä me agia treenatakkaan kuin omaksi iloksi, niin ei sillä vauhdilla väliä. Kyllä me kisaamaan silti mennään, yliaikanollat tavoitteena ;)

Karvamadot pomppii..

Tuli todistettua tuossa viikonloppuna meidän terrierien ilmiömäisen kaunis hyppytyyli kuvin, huhhuh.. Kuvat kertokoon enemmän kuin sanat!

Alma yritti kovin päästä yli, mutta aina ei voi onnistua ;))

Karwamato :3

Eikä se toki ponnista kaukaa... Mutta pääsi yli!

Ja Almallahan siis aloitetaan hyppytekniikkatreenit sillä: a) se ei ymmärrä, hypylle haetaan ja arpoo sitä kovasti b) sen hyppytekniikka on silmiä hivelevän kaunista c) se hajoaa tuolla menolla! Kaikkea ei voi osata.. Eli pitäis varmaan seuraavalla kerralla treenatessa opetella muita esteitä ja keskittyä hyppyihin muissa merkeissä..

Cicikään ei ponnista kaukaa...

Supermäään!

Cicin ajatukset "TAHTOOPUTKEENTAHTOOPUTKEENTAHTOO!!!"

Cici taasen ei näytä ihan niin hirveeltä kuin Alma, mutta eipä sekään kauhean nättiä katseltavaa ole. Hierottavaksi vieminen saattaisi auttaa rottasen kohdalla hiukkasen asiaa.. Mulle saa toki taikoa rahaa jostain ;)

Ollaan nyt myöskin treenattu kisat mielessä tokoa oikein urakalla. Cicille ei kylläkään käskytys uppoa treenatessa oikein vieläkään, nimittäin likka luulee että käskyttäjän puheeseen tulee reagoida. Ehkäpä tämä tästä tai sitten pitää vaan toivoa että liikkuri on mies. Tai sitten vaan treenata kovempaa! Tänään (korjaus eilen) likka kyllä teki pätevää duunia ketjutustreenissä, vaikka taustalla juoksenteli kendopojat.. Piikkipallo vei voiton pojille räksyttämisestä ja likka painoi pallon eteen hyvää duunia, mahtia ! Pitäis tehdä vissiin häiriössä useemminkin treeniä, jottei sitten kisatilanteessa keskittyminen herpaannu mm juokseviin lapsiin.. Treenikärpänen on siis purassut ja kovaa, huomenna (korjaus tänään) tarkoitus mennä tokoilemaan ;)

Ketjun hajotus ja korjaus

Kiirettä on pidellyt koulun ja työharjoittelun parissa.. Nyt on onneksi viime jakson koeviikko taputeltu ja elämä helpottaa kovin, pääsen vihdoinki treenailemaan koiran kanssa ! Ja vähän muutenki elämään muutakin kuin koulu-työ-sänky-koulu-työ-sänky.. Tällä viikolla ollaankin kunnostauduttu kunnolla, tänään oltiin treenailemassa ja samoin tiistaina ja tarkoituksena olisi mennä huomannakin! Seurana Minna ja paimenet ;)

Tiistaina tehtiin vähän seuraamista ja käännöksiä. Todettakoon etten osaa kävellä vieläkään! Täyskäännös tuottaa itselleni suurta vaikeutta, jolloin Cici jää kivasti jalkoihin ja muuta mukavaa. Eikä se ole oikein täyskäännös, lähinnä tiukka kaarros. Toivottavasti saisin jotain armoa siitä, etten osaa kävellä. Ettei nyt sen takia ainakaan pisteitä pudotettaisi. Neiti tekee kyllä hienoa duunia ja kääntyy miten vain pystyy mun askelluksen tahtiin.. Mitä pitäisi siis treenata: KÄVELYÄ!

Lisäksi tehtiin taas ketjutusta ja pyhpah, menee sekaisin seisominen ja maahanmeno. Ehkä johtui myöskin pitkästä tauosta ja häiriöstä, jota kahdestaan treenatessa ei ole ollut. Muutenkin keskittyminen oli jotain nollan luokkaa niin ohjaajalla kuin koiralla niin tulos oli bueno.Yksittäisten liikkeiden treenausta, pitäis sekin nimittäin muistaa, vaikka kuinka haluaisin edetä ja saada kaikki liikkeet ketjuun.. Hiljaa hyvä tulee sanoi mummo lumessa..

Tiistaina sain viimein inspiraation trimmata tuon otuksen, mutta sekin jäi sitten kesken. Kiitos kuuluu puutuneelle selälle ja käsille (tahtoo trimmipöydän, lattialla työskentely sattuu..) Myös Cici saa kiitosta, kun järsi minun sormia naamaa trimmatessa! Mutta juu, kuvat puhuu puolestaan minkä näköisen tuosta sai puolentoista tunnin työllä :)

Ennen...

...jälkeen!

Tänään oltiinkin oikein personal trainerin ohjauksessa (Minnan siis)! Koko ajan käskytystä mitä tehdään, milloin vapautetaan. Itse asiassa mulle aivan loistava treenitaktiikka, itsekseen kun treenaa on vähän semmoista menoa että tehdään vähän näin ja sinne päin.. Nyt tuli jämäkät ohjeet ja milloin palkka niin homma pysyi kuosissa!

Alkuun seurauttamista, jossa käännöksiä, seisomisia, maahanmenoja.. Innokasta menoa kun palkka tuli riittävän usein. Kuinka voikaan olla niin hankalaa palkata koiraa kun se tekee upeasti? Vai olenko niin natsi/perfektionisti joka tarvitsee oppikirjasuorituksen ennen kuin palkkaa tippuu? En haluaisi olla kumpaakaan, joten muutosta asenteeseen! Lisäksi nopeita luoksetuloja, jotka jäivät aika hitaiksi kun Cici ei tajunnut minne palkka meni ja jäi möllöttämään silmät ympyröinä että HÄH!

Sitten ketjutusta tai lähinnä ketjun hajottamista osiin. Seisomisessa ei ollut mitään ropleemaa, oli meinaan tosi upea eläin! Mutta luoksetulo... Argh, eli käskyttäessä Cici ennakoi ja lähtee liikkurin käskystä tulemaan luokse. Toinen ongelma on palkalle karkaaminen.. Jouduttiin siis pureutumaan noihin ongelmiin paremmin. Yksin treenatessahan ei käskytysongelmaa ole, mutta onhan tuo sille palkalle karkaillut silloinkin.. Nyt siis treenattiin niin, että kävin palkkaamassa ja jos pysyi istumassa vaikka liikkurilta tuli käsky. Ja lisäksi sitten kun tuli luokse, niin palkkasin käteen jotta ymmärtää että sivulle pitää tulla eikä sinne palkalle ennen vapautusta.. Saatiin paljon ajateltavaa ja kiitos siitä Minnalle.. Seuraava operaatio onkin sisäistää oppimansa ! :)

Mä oon ihan mielettömän onnellinen, haittaakse?

Ai että tää on ihanaa ku on elämän rytmi kääntyny täysin pää laelleen yötöiden takia. No onneks öisin on kiva lenkkeillä, ku voi pitää koiraa vapaana koko matkan ilman että tarvii miettii vastaantulijoita. Kuhan muistaa ettei juokse auran alle, niin kaikki menee hienosti! Toisaalta plussana yötyössä on, että aamuisin saa nukkua pitkään ja yleensä meneekin sitten iltapäivän puoleen ja Cici tykkää. Se nukkuisi varmaan koko ajan, jollei olisi pakko syödä ja käydä ulkona välillä..

Mutta nyt näillä hirmupakkasilla on kyllä jäänny ulkoilu vähiin, mutta ulkona käydessä ollaan temppuiltu. Ollaan harjoteltu mm kolmella jalalla kävelemistä, joskus kahtakin on yritetty mutta silloin ollaan nokkapokkaa hangessa. Jos otetaan lisävarusteet käyttöön eli talvimantteli niskaan, niin neiti voi antaa tyylinäytteen kuinka kävellään kylki edellä hienosti sivuttain! Ja lisäksi silloin voi testata kuinka jarrut pelaa, nimittäin välillä likka liukuu hihnan jatkona monia metrejä perässä kun mantteli on niin nolo! Onneks neiti on kuitenki huomannu, että muut tykkää siitä ja kehumalla saattaa vähän häntä heilahtaa :)

Pari viikkoa sitten kävin trimmauskurssilla oppimassa, kuinka russelista saa nätin kotioloihin. En oo vielä kylläkään hyödyntäny oppimaani käytännössä, mutta ensi viikolla kun on putkeen muutama päivä vapaata ni vois nykästä nuita karvoja pois. Pitää vaan muistaa ottaa ennen-jälkeen kuvat nimittäin nyt neiti on varsin hupaisan näköinen viimeisimmän kesken jääneen trimmauskerran jälkeen..

Ilmoista huolimatta me ollaan treenattu kaksi kertaa tässä parin viikon aikana ja molemmat kerrat ovat sijoittuneet aikaan puolen yön jälkeen ja läheiselle jäähallin parkkipaikalle. Kokeenomaiset treenit ovat saaneet jatkoa vihdoin, nimittäin jos mieli tekee huhtikuussa kisaamaan ni olis aika tehdäkin jotain! Ensimmäisellä kerralla näytti mittari n. 20 astetta pakkasta ja oli ihan pirun kylmä tuulenkin takia. Silti päähäni tuli, että vois ottaa seuraavaksi ketjuun liikkeestä maahan menon. Ei ehkä fiksuin veto, nimittäin Cicin mielestä maa oli liian kylmä eikä sinne voinut mennä! Maahan menoon asti meni hienosti, mutta sitten kun olis pitäny mennä maahan niin neiti jäi seisten tärisemään ja katsoi mua epäluuloisesti, "hullu ämmä".. Enpä ottanu stressiä, onneksi. Pari kertaa kyllä pyysin sitte irrallisena tästä kokeenomaisesta osuudesta menemään maahan ja kyllä meni vasten hakoisesti.

Äsken sitten päätin yrittää uudestaa, sillä keskellä yötä tulee paras inspiraatio treenata. Palkka taas kentän reunaan ja suorittamaan. Ja nappisuoritukset tuli molemmilla kerroilla! Vähän pikkuvikoja siellä sun täällä, esim seuraamisessa edisti himpun ja luoksarissa ihan pikkasen vinoon sivulle jne, mutta näitä korjaillaan yksittäisiä liikkeitä treenatessa. Kokonaisuutena suoritus oli iloista, häntä heiluen eikä sekoittanut maahan menoa ja seisomista, mieletöntä! Pikkasen hyvä fiilis, ehkä me voidaanki saada ykköne joskus..

Sitten tehtiin lisäksi muistutteluna takapään käyttö treeniä ja palkkana maailman paras vinkupiikkipallo, se on Cicin ykköne ja se eteen vois hakea vaikka kuun taivaalta! Nykyään takapään käyttö on jo ihan mielettömän taitavaa, pitäis varmaan leikkiä ja ottaa videota.. Nyt pitäisi vaan alkaa soveltamaan sitä täyskäännökseen, mutta kun mun omat jalat ei oikein tottele. Mä tarviin kävelyohjaajan, en osaa kävellä fiksusti sitä käännöstä ärrinmurrin..

Voikun ihminen voikin tulla onnelliseksi pienestä asiasta kuin onnistuneesta treenistä. Toisaalta tämä kyllä juontaa juurensa mun lievään perfektionismiin ja siihen et kaiken tulee olla tiptop ennen kuin kisaamaan lähden! Nyt kun näkyy valoa tunnelin päässä, niin hypin riemusta! Kesällä meillä on sitten TK1 taskussa ;) Mutta jos jotain vapaaehtoista liikkuria olis meille treeneihin, niin olisin super iloinen. Nimittäin yksin treenatessa tulee vähän sekoiltua ja tehtyä liikkeet putkeen ns liian ripeällä tahdilla..

PS. Koska kaikki muutkin käyttää Putous-läppiä niin minäkin halusin, massateini ;)

Perheen eka SERT ! ;)

Jees eli käytiin lauantaina pyörähtämässä pariinkin otteessa Turussa kera äidin ja Almasen. Lähdettiin ajelemaan varttia yli kuusi ja sanoisinko, että vajaan kolmen tunnin yöunilla oli mielenkiintoista istua kyydissä. Taisin kyllä käydä ylikierroksilla !

On se söpö möhömaha ;)


Tuomarista saatiin Alman kasvattajalta infona, että yleensä tykkää isommista folkeista joten älkää pettykö. Lähdettiin matkaan mielellä, että koirien kanssa harrastaminen on kivaa ja mitäpä muutakaan lauantaina tekisi kuin lähtisi ajamaan Turkuun muutaman minuutin kehässä pyörimisen tähden. Eli EH käteen ja kotia kohti! Kuitenkin ennen kehää iski taas perus jännitys ja fiilis, että nyt on pakko näyttää ja mennään nätisti.. Alma oli alkuun vähän eri mieltä, kehään oli viljelty juuri häntä varten paljon nameja, jotka pitää syödä!

Pöydällä Alma vänkäsi ja yritti käydä istumaan, mutta onneksi tuomari oli rento ja naureskeli vain toiselle. Pitäis vissiin treenailla tuota pöytäkäytöstä ;) Saatiin yksilöarvostelun jälkeen ERI-nauha käteen ja siinä vaiheessa meni jo odotukset rikki ja hymy hiipi huulille. Kuinka ollakkaan, kun junnunarttuja oli kaksi niin meidät sijoitettiin ensimmäiseksi ja saatiin käteen myöskin SA! Ai että sitä iloa ja riemua, loistettiin äitin kanssa siinä kohtaa jo kuin Naantalin auringot. Oli siinä ihmisillä ihmettelemistä, kun toiset hyppii riemusta pelkästään jostain SA:sta : DD

Paras narttu kehään mentiin aika lailla nollat taulussa, käydään nyt pyörimässä koska asiaan kuuluu niin. Juostiin ensimmäisinä ja yllätyksenä olikin se, että tuomari siirsi eteemme vain yhden koiran, joka oli onneksemme valio jo eli kun tajusin mitä se tarkoittaa niin sitä riemua! Mein junnuvauva oli paras narttu kakkonen ja sai vielä ensimmäisen SERTinsäkin!! Jotain aivan mieletöntä (8

The Diiva ;)

Cici raukka joutui odottelemaan ulkona kuvaussession ajan ;<

Turku 21.1.2012 JUN ERI JUK1 SA PN2 SERT

Käytiin yks aamu nappailemassa rottasen kanssa talvisempia kuvia.. Eipä hirveen moni onnistunu, mutta tässä parhaat otokset!

Viikkokatsaus, minä olen Janniina Eerola, hyvää iltaa!

Viime viikon sunnuntaina matkattiin äitin, Alman ja Cicin kanssa Kotkan Koiraystäväin seuran mätsäreihin paleltumaan muutamaksi tunniksi. Oletin, tyhmänä että halli olisi lämmitetty ja en tarvitse kovinkaan paljon vaatetta ja lopputulos oli se, että korvat, varpaat ja sormet tekivät hidasta kuolemaa. Mitä tästä opimme, mielummin liikaa kuin liian vähän! Hallissa ei siis lämpöjä ollut ja onneksi ilmoitin vain Alman kehiin treenaamaan Turkua varten, sillä Cici tärisi jo kehän laidalla siihen tahtiin ettei liikkuminenkaan kiinnostanut..

Alma oli siis ensimmäistä kertaa pienissä koirissa ja vastaa tuli terrierikaveri, skotti. Skotti esiintyi paljon varmemmin ja nätimmin kuin meidän vauva, joten eipä tullut yllätyksenä sininen nauha. Alma kuitenkin hurmasi tuomarin terrierimäisellä sähläyksellään ja sijottuikin yllätykseksemme ykköseksi eli tiedossa oli lisää paleltumista BIS-kehää odotellessa! BIS-kehässä ei sitten jaksettu enää loistaa (ihan kuin se olisi jaksamisesta ollut kiinni ;)) ja jäätiin viimeiseksi, mutta saatiin söpö pokaali seitsemmännestä sijasta ! Mutta tuli todettua, että Alma on hieno koira ja kehässä ei ole ongelmaa ja hyvillä mielin kohti Turkua..

Ps. Mäki tykkään mun juurikasvusta, mutta lukijoiden helpotukseksi olen menossa kyllä parturiin tuotapikaa ;)

Ja näin reppanalta Cici näytti kehän laidalla ;<

Ja näin söpöltä Alma yleensä näyttää! SIN1&BIS7 ;)

Tänään lauantaina oli vuorossa vauhdikkaampaa lajia eli mentiin Jonnan&Hileen sekä Minnan&Ketkun kanssa agilitaamaan hallille! Päätin sitten, että tänään treenataan keppejä, ihan vaikka vain siksi, että keppien hakeminen aina yhtä hankalaa.. Mentiin kahta radan pätkää, jotka törkeästi kaappasin Googlen kuvahaun tuloksista hakusanalla "keppikulmat". Tässä on rata ja toivon, ettei kukaan pahastu vaikka lainasimme treeniänne :)

Tehtiin pätkiä 1-9 ja 11-19. Alkuun 3-4 putket tuottivat ongelmia. Cici meni hienosti kyllä kolmosputkeen, mutta koska ohjasin puomin vasemmalta puolelta oli neidin vaikea hakea nelosputki. Tarpeeksi ajoissa kun muisti rääkyä, niin neiti tajusi mennä putkeen ja muutaman toiston jälkeen haki tosi nätisti. Ja se keppien vauhti, herranjestas! Cici ei ole koskaan kepittänyt noin nopeaan ja innokkaasti, harmittaa kun ei saanut videolle meidän vauhtia.. Ei uskoisi samaksi koiraksi, ilmeisesti sitten ne kipulääkkeet ovat laukaisseet jonkin kipupiikin, kun vauhtia on tullut noin hirveästi lisää! Nollaradan pätkiä saatiin tehtyä ihan kivasti, ai että tuon kanssa on niin kiva työskennellä!

Sitten radan vaihtoon ja tekemään jälkimmäistä pätkää. Heti alkuun muodostui ongelma, koska puomihullu koirani sinkoutui aina puomille eikä sinne putkeen. No loppujen lopuksi jouduin lähes työntämään Cicin putkeen ja seisomaan puomin edessä, koska vaikka ohjasin isommalla kaarroksella niin neiti luikahti puomille. Noo, on se kiva että puomi on kiva :) Muuten radassa ei mun mielestä ollut mitään hankalaa, alku ei vaan oikein ollu meidän juttu! Mutta ihan mielettömän kiva vauhti, mutta se hyytyi sitten lopussa kun kartturi ei malttanut lopettaa ajoissa. Seuraavalla kerralla viisaampina!

Leikin kyllä samalla agikouluttajaa kun jaoin "viisauksiani" (räkänaurua!) ja leikin Ketkun kanssa eli testailin, että toimiiko tietynlainen ohjaus. Ai että oli ihana ohjata nopeeta koiraa, kun on tottunu siihen, että saa vaan löntystellä. Sitte ku Minna saa Ketkulle kaikki esteet ni riistän Ketkun agilityoikeudet itselleni ja lähen kisaamaan sen kanssa, eiku mites se Minna menikää? ;)

Lisäksi treenailin aina välissä keinua. Sain keinun treenaamiseen aivan mielettömän hyvät ohjeet Noralta, joka oli myöskin sunnuntaina meidän tuomari mätsäreissä. Hän kehotti testaamaan Cicin kanssa BANG-gamea eli alkuun koiraa pyydetään vain yhdellä tassulla koskemaan keinuun ja antaa sen pamahtaa ja heti palkka. Video kertoo ehkä paremmin, mutta voin kyllä sanoa että ihan mielettömän fiksu tapa!

Mutta siis minun keinukammoinen koirani tajusi heti jutun jujun ja lähti innolla pamauttamaan keinua. Neiti jopa itse hyppäsi keinun päähän ja ei ottanut itseensä ollenkaan, vaikka keinu pamahti. Tässä treenitavassa onkin se ideana, että koira itse aiheuttaa pamauksen ja oppii että se on hyvä juttu ja palkkaa tulee. Tuli kyllä sellainen olo, että tunnelin päässä on valoa, vaikka treenattiinkin vasta ensimmäistä kertaa. Pitää alkaa Alman kanssa treenaamaan alusta asti keinua näin!

Treenien jälkeen neiti on ollut ihan mielettömän väsynyt ja nukkunut vain, kohta puoliin suuntana pakkanen ja iltalenkki, jonka jälkeen venyttelen pikkuisen. Toivottavasti saataisiin Turusta Cicin kaipaama BOT-loimi :)

Neiti tykkää lämpöisestä !